Toinen kerta toden sanoo

Kutkuttava tunne mahanpohjassa. Mua jännittää ja tavoistani poiketen olen hyvissä ajoin paikalla. Viimeksi olin ajoissa, paikassa A, 12 viikkoa sitten ja nyt taas. Tästähän tulee melkein tapa. On koronarokotuksen toisen annoksen aika. Ensimmäisen rokotteen saatuani tuleva 12 viikkoa seuraavaan rokotteeseen tuntui kovin pitkältä ajalta. Ei se sitten ollutkaan, lukuunottamatta ihan viimeisiä päiviä.

Aloin jo pikkuhiljaa hölläilemään omia rajoituksia ennen toista rokoteannosta ja esim. Vappuna menimme syömään ravintolaan. Käynti ravintolassa oli puhdasta ylellisyytä, mutta myös pelottavaa ylellisyyttä. Pariskunta, jolle oli varattu pöytä meidän viereen, pyysivät yhtä tyhjää pöytää väliimme. Yritin viestittää heille kiitosta, sillä olin jo ennen heidän saapumistaan ehtinyt mittailla pöytäväliämme vähän huolestuneena. Siinä vaiheessa minuakin alkoi jo hymyilyttää, kun tämän pariskunnan toinen osapuoli otti puvuntakin taskusta pienen desifiointiaineputelin, minulla tämmöinen pieni pullo törrötti farkkutakin taskusta. Tiiviiseen tahtiin käytimme ainetta, noin niinkuin joka välissä. Ravintolan järjestelyt toimivat hyvin, alkupalat haettiin maskit naamalla ja turvavälein. Saatavilla oli desifiointiainetta ja kertakäyttöhanskoja. Pääruoka oli tilattu jo ennakkoon, joten sitä ei tarvinnut enää mistään erikseen hakea, vaan se tuotiin suoraan pöytään. Jälkiruoka haettiin taas turvavälein ja maskit naamalla. Hyvin ihmiset tätä ohjeistusta noudattivat. Yhden miehen näin hakevan kahvia ilman maskia. Huomasin kyttääväni ihmisiä. Kotiin painelimme linja-autolla. Linja-autolla ajelukin voi tuntua ylellisyydeltä. Muitakin pieniä ylellisyyksiä olen sallinut, jätskillä ulkona, maakuntamatkailua muutenkin kuin autonikkunasta maisemia katsellen ja kyllä siellä terassillakin on tullut muutamalla käytyä.

Sain eilen (26.5.) II-rokotteen ja olen tässä odotellut niitä mahdollisia kovempia oireita vs. I-rokote. Ei mitään. Ei sitten niin mitään. Edes pistokohta ei ole ollut kipeä sitten yön jälkeen. Iltapäivällä otin kyllä tirsat, mutta väsymys johtui mielestäni jännityksen laukeamisesta ja huonosti nukutusta yöstä kuin rokotteesta. Pitääkö olla huolissaan kun ei ole mitään flunssan kaltaisia oireita? Rokote tosiaan muuttui Astra Zenecan rokotteesta BioNTechin, Cormirnaty -rokotteeseen. Omakannasta löytyi muuten jo kansallinen rokotustodistus saadusta rokotteesta. I-rokote päivittyy sinne hieman myöhemmin, mutta todistuksessa näkyy, että annoksia on saatu tarpeellinen kaksi kappaletta. Kahden viikon päästä minulla pitäisi olla suojat päällä niin hyvin kuin se on tähän hetkeen mahdollista. 

Tilannehan ei, kuten tiedetään, ole vielä ohi. Tuossa naapurissa, Kanta-Hämeessä, Intian variantti jyllää niin, että sairaanhoitopiirissä joudutaan siirtämään kiireettömiä hoitoja, henkilökuntaa on sairastunut ja potilaspaikat alkaa olla kortilla. Hoitohenkilökunta alkaa varmaan olla jo aika piipussa. Huolestuttavaa! Me jokainen voidaan omalla käytöksellä pitää huolta omista asuinalueistamme. Kun muistettaisiin, että tämä koskettaa meitä kaikkia. 

Itse olen nyt onnellisessa asemassa ja aion nauttia tästä hetkestä eli siitä, että olen mahdolliset suojaukset saanut. Jatkan maskin käyttöä, käsien pesua ja yritän huolehtia turvavälit kuntoon kunnes toisin ohjeistetaan. Samalla kun suojaan itseäni, suojaan myös muita. Jos korona tarttuu minuun, en todellakaan halua olla sitä levittämässä eteenpäin.

Se mitä kesä loppupeleissä tuo eteen jää nähtäväksi, mutta juuri nyt on hyvä ja kesää kohti katson luottavaisesti. Riskiryhmäläinen kiittää! Täältä tullaan elämä!

Valoa tunnelin päässä

Vihdoin ja viimein, vuoden 2020 viimeiset päivät tuovat valoa tunnelin päähän muutenkin kuin päivän pitenemiselä! Ensimmäiset Korona-rokotteet on annettu. Ommaa rokotekutsua ootan kuin kuuta nousevaa. Ellei omale kohale tule mittään lääketieteellistä estettä, niin olen käsi ojosa rokotetta hakemasa kun on sen aika. Ehkä kessään mennesä voijaan pikkuhilijaa palata jo normaalimpaan elämään.

Kaikila ihmisilä sitä kaipuuta vappaampaan olemisseen ei tunnu olevan. Rokotevastasuus on nostanut päätänsä ja minä kuuntelen monttu auki voiko nämä rokotteen ottamatta jättäjät perusteluineen olla tosissaan. Onko meistä oikeesti tullut niin itsekeskeisiä omaan napaan tuijottelijoita, että on päässyt unohtumaan sellainen pikkuinen seikka, että sen oman navan läheisyyesä, turvavälit huomioonottaen, on aika monta muutakin nappaa ja sun päätös jättää rokote ottamatta vaan sen takia, kun sua ei voi pakottaa ottamaan rokotetta, voi vaikuttaa myös läheisyyessä olevan navan elämään.

Kroonisesti sairaana ihimisenä on ollu pakko tottua lääkkeisiin ja -kyllä- myös niitten mahollisiin sivuvaikutuksiin. Siltikään en epäröi rokotuksen ottamista. Kyllä, lääkkeet on aiheuttaneet sivuoireita ja uusia sairauksia, mutta näiden kemikaalien ansiosta olen myös elosa ja olen saanut ellää suhteellisen kivutonta elämää jo pitkään. A-influenssan olen sairastanut rokotteesta huolimatta, mutta erittäin lievänä, kiitos rokotteen - näin uskon. Jos sulla on vara kieltäytyä rokotteesta et oo ollu tarpeeks kippee tai ei oo tarttenu kattoo silimiin sitä ommaa kuolevaisuutta ja se ns. terve maalaisjärkikin tais jäähä matkan varrelle. 

Kroonisesti sairaana ihimisenä on ollut pakko tottua rajotettuun elämään jo ennen koronaakin. Mulla ei ole mittään halua jatkaa tätä hiljaiseloa yhtään sen piempään mitä on pakko. Sinä ehkä voit mennä surutta baariin, teatteriin, leffaan jne. koronasta huolimatta, minä en voi, kun en uskalla sitä riskiä ottaa niin kauan kuin korona jyllää. Mutta eihän se sua kiinnosta, kun sinä nyt haluat baariin, ja jos käy niin, että korona iskee, niin eihän se ole kuin flunssa. Kunnes makaat teholla taistellen elämästäs.

Onneksi on ne hoitajat ja lääkärit, jotka on teheny kuukausitolkula töitä koronapotilaiden kanssa. Olet ehkä suureen ääneen toitottanut 'hoitajlle lisää palkkaa' FaceBook -sivustolla, mutta tosiasiassa tiedät, että ne palkka-asiat käsitellään jossain muualla kuin FB:ssä. Jos sää niin perkeleesti haluat helepottaa sitä hoitajan ja lääkärin taakkaa, ni otappa kuule se rokote sitten heti kuin mahdollista. 

Eikö oo kuiten kiva tietää, että otit sää rokotteen tai et, niin sut tullaan hoitamaan. Mahdollisen hankalan koronamuodon iskiesä pääset tehohoitoon, kukkaan ei kyseenalaista sun päätöstä jättää koronarokote ottamatta. Ookko muuten ajatellu sitä, että kun koronan hoito kuormittaa sairaaloita, se voi myös viivästyttää hoitoon pääsyä muisa sairauksisa? Et oo tainnu aatella. Pitäskö koronarokotteesta kieltäytyjien allekirjoittaa paperi, missä he luopuu oikeudestaan hoitoon koronan iskiesä?

Mää uskon siihen, että kyllä meitä suht tervejärkisiä ihimisiä löytyy se 70% jokka sen rokotteen ottaa, jotta se laumasuoja saahaan aikaseksi. Eikö oo ihana ajatus, että ehkä ens kessään mennesä voijaan tehä liikkuja tuntematta pelekoa toista kanssakulukijaa kohtaan - kuhan vielä kevät maltetaan pittää ne maskit naamala ja turvavälit kohillaan. Eikö oo aika lohullista, että rokotteen jäläkeen mahollisesti saatu korona tullee luultavasti lievempänä. Mua riskiryhmäläisenä se lohuttaa suuresti. 

Korona-aika muistuttaa monin tavoin kroonisesti sairastuneen ihimisen taivalta. Shokki, kipuilu, suru, kiukku ja uhma, kunnes mieli taipuu ja faktat otetaan faktoina. Mahollinen työelämästä pois joutuminen ja mahollinen talouden romahdus. Joidenkin on pakko nöyrtyä sosiaalitoimen puoleen. Hoitoväsymys, tietää kyllä faktat miksi pittää olla tietylä tavala, mutta ei vaan jaksais. Toivo, toivo lääkkeestä joka tulis ja pelastais, etes lievittäis. Paitsi, että sää et kuitenkaan halua tähän ns. ihmiskokeeseen osallistua, et ainakaan heti.

Kroonisesti sairas ei voi koronan kukistamisen jäläkeenkään palata ns. terveen maailmaan. 

Kroonisesti sairas riskiryhymäläinen haluais palata siihen ommaan ns. normaaliin, jossa toivo ellää edelleen, että joku keksis lääkkeen joka parantais tai etes lievittäis niitä omia perussairauksia. Sitten kun sää oot saanu palautettua oman elämän, talouden raiteilleen jne. niin muistathan, että joukko ihimisiä elää koko ajan elämäänsä kuten sinä ehkä hetken korona-aikana jouduit elämään. Ota nyt kuiten ensin se rokote.

Toiveikkaana katse jo vuodessa 2021, kesä, kärpäset ja festarit! Hyvvää Uutta Vuotta!

Tulkoon päivä millainen tahansa...

Riskiryhmästä päivää!

Kun tiedetään mistä puhutaan, eikä tarvi politikoida, faktat saadaan selkeästi pöydälle, ja kenellekään ei pitäisi olla epäselvää miten toimitaan ja miksi niin toimitaan.

Niinhän sitä luulisi.

Muutama päivä edellisen blogi-tekstini jälkeen (Kun Korona-kammo iski) alkoikin Korona-rintamalla tapahtua. Olen seurannut tiiviisti Suomen hallituksen toimia ja kuunnellut asiantuntijoiden lausuntoja. Asiantuntevuus ja kiihkoton tapa kertoa faktoja ja toimintaohjeita sopii hyvin, nykyisen keski-ikäisen, tarpeeseen saada tietoa.

Rauhallisin joukkio taitaa olla kroonisesti ja vakavasti sairaat ihmiset. Huolissaan kyllä, muttei hysteerisenä. Johtuneeko siitä, että se oma kuolevaisuus on käynyt jo olohuoneessa ja sitä on ollut pakko katsoa silmiin? Pitkäaikaissairaalle, esim. keuhkosairaalle, kotikaranteeni ei nyt mitenkään hirveä shokki ole. Kroonisesti sairas ihminen joutuu elämässään miettimään muutenkin miten toimia, esim. kausi-influenssa on yksi asia joka täytyy ottaa huomioon vaikka rokotesuoja siihen ja keuhkokuumeeseen on olemassa. Kun sairaus on aktiivinen tai toipuminen on vielä vaiheessa ja/tai fyysinen kunto ei vain salli erilaisiin tapahtumiin osallistumista on keksittävä keinot viihdyttää itseään kotona.

Oppikoulu itsensä kanssa olemiseen.

Moni pitkäaikaissairas on tottunut siihen, että rahat eivät aina riitä joka paikkaan kuten laskujen maksamiseen, ruokakauppaan, lääkkeisiin jne. koska mahdollinen eläke on pieni, sairauspäivärahoja ja päätöksiä toimeentulotuesta joutuu odottamaan jne. Hamstrata ei voi kun ei ole millä hamstrata.

Penninvenyttäjien taidonnäytteet.

Valitettavasti, se jolla on rahaa hamstrata on sen myös tehnyt niin ruokakaupassa kuin apteekissa ja saanut aikaiseksi sen, että kun ihminen pienen eläkkeensä tai maksusitoumuksen kanssa menee kauppaan/apteekkin, hyllyt ovat tyhjiä. Kotonakin vähävaraisen hyllyt ovat jo ehtineet tyhjentyä - on kenties laskettu päiviä, että eläke tai maksusitoumus tulee. Budjetti on tiukka ja se on tarkkaan laskettu, että sillä pärjää seuraavan kuukauden. Ei ole vara ostaa sitä kalliimpaa kaurahiutaletta tai makaronia jota on pari pakettia hyllyssä tai jos ostaa, joutuu jättämään jotain muuta pois. Ja särkee se köyhääkin. Se jolla on taloudelliset edellytykset käyttää rahaa, tukee toivottavasti tällähetkellä tiukilla olevaa pienyrittäjää.

Se joka pakkasi autonsa täyteen ja lähti etelästä Lappiin mökille, toivon, että ajatus on ollut hyvä, lähteä karanteeniin sinne mökille, valitettavasti toteutuksen ajankohta ei nyt ihan onnistunut.

Myös oma tapa toimia on päivitetty eli oma piiri on pienentynyt siihen, että olen kotona karanteenissa ja kohtaamiset ihmisten kanssa nenäkkäin ovat minimissä. Yritetään yhdessä pienentää tulevaa työtaakkaa joka mm. hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä on vielä edessä hoitaessaan tartunnan saaneita, unohtamatta laitoshoitajia. Ihmisiä joutuu olemaan töissä myös sairaaloiden ulkopuolella. Otetaan vastuu omista toimista ja pyritäänhän siihen ettei tartuteta ketään omalla huolimattomuudella. Ja pestään niitä käsiä!

Valitettavasti tämäkin epidemia tulee päättämään ja on jo päättänyt monen ihmisen elämän meillä ja maailmalla. Osanttoni jo menehtyneiden omaisille. Elämään kuuluu kuolema, se on meillä kaikilla edessä jonain päivänä - onneksi se päivä ei ole kellään tiedossa. Suru. Suru kuuluu osana elämään ja elämän päättymiseen, se on myös yksi rakkauden ilmaisun muodoista.

Lupa surra.

Osoitetaan lähimmille rakkaus sanoin ja teoin ettei olisi mitään sanomatta sitten kun tulee aika lähteä.

Epidemia taltutetaan ja seuraavakin tulee jossain vaiheessa. Luonto ilmoittaa olemassaolostaan. Niin kauan kuin elinpäiviä riittää muistetaan ja kiteytänkin tekstini seuraavaan:

"Tulkoon päivä millainen tahansa, iltaan ja yöhön se loppuu."

Maria Jotuni (1880-1943)